Nanotechnology Cluster Programme

Nanotech Italy ei ehkä suomalaisesta vaikuta kaikkein merkityksellisimmältä tapahtumalta Euroopassa, mutta sinne kerääntyy niin komission edustajia kuin nanoteknologiaan liittyvän EU-hanketoiminnan ydinjoukko.  

- Nanotech needs flagship industrial applications to lead the way, linjasi Nanotech Italyn avaussessiossa puhunut Christos Tokamanis komission nanoteknologianäkemystä. Tokamanis vastaa ”Nano- and converging sciences and technologies” –yksiköstä “industrial technologies”-direktoraatissa EU-komissiossa.

Tokamaniksen mukaan Horizon 2020 tulee olemaan täysin uudenlainen - teknologioilla ja innovaatioilla pyritään ratkaisemaan laajoja yhteiskunnallisia ongelmia. Avainkysymys jatkossa kuuluu, miten  (rahoitettava) työ liittyy Euroopan suurten haasteiden ratkaisemiseen. Tokamaniksen mukaan nanoteknologian kehittämiseen suunnattu budjetti tulee olemaan merkittävän kokoinen, mutta teollisuuden osallistumista tarvitaan lisää.

Suomalaisilla tärkeä rooli uusissa klustereissa

Tokamaniksen visiossa Nanofutures strukturoi ja koordinoi, ja projektit pyritään ryhmittelemään klustereiksi. Ensimmäisenä käynnistyi Suomen työterveyslaitoksen johtama Nanosafety-klusteri, ja jatkoa on luvassa. Nanoteknologian kehittymisen ja kaupallistumisen pullonkaulana Tokamanis näki ”tukevat” teknologiat, joita ovat mm. instrumentointi, mallitus ja simulointi, design, engineering ja tuotanto, sekä infrastruktuurin.

- Tokamaniksen arvio mallituksesta ja simuloinnista on suomalaisten kannalta hyvä signaali, koska täällä on runsaasti siihen liittyvää osaamista”, tilaisuuteen osallistunut nanoklusterin koordinaattori Eeva Viinikka kommentoi.

- On myös hienoa, että juuri suomalainen taho johtaa  ensimmäistä projektien muodostamaa klusteria – näin tavoitetasosta tulee sopivan kunnianhimoinen, Viinikka viittaa Kai Savolaisen koordinoimaan Nanosafety –klusteriin.

Observatory Nano –hankkeen raportti julki

Brian Charles Winans Bax&Willemsiltä esitteli NanoFututres-sessiossa tuoretta Observatory Nano –hankkeen raporttia ”European nanotechnology landscape report” , joka löytyy osoitteesta:(http://bwcv.es/assets/2011/11/22/European_Nanotechnology_Landscape_Report.pdf).

Observatory nano  oli FP7-hankkeiden, julkaisujen ja patenttien perusteella tunnistettu yhteensä 1540 eurooppalaista nanoteknologiayritystä. Raportissa on myös kiinnostavaa, joskaan ei yllättävää faktaa eurooppalaisten maiden nanoteknologiajulkaisujen ja patenttien määristä asukaslukuun verrattuna.  

- Tulos vastaa Nanofuturesissa tunnistetttua nano enabled surfaces- key nodea.  On hyvä uutinen suomalaisille että tämä teema nousee ja tältä pohjalta tulee varmasti saamaan lisää painoarvoa rahoituksessa. Meillä on todella vahvaa nanopinnoitteisiin liittyvää osaamista sekä yrityksissä että tutkimuspuolella. Nanopinnoiteosaajien temaattinen mikroklusteri on Nanoklusterin toimijoiden organisoimana toiminut vuodesta 2008, Viinikka kommentoi.

Observatory nano  –hankkeen suomalaisia partnereita ovat mm. Tekesin jo loppunut FinNano-ohjelma, sekä Toiminnalliset Materiaalit –ohjelmaa koordinoiva Spinverse Ltd.

KEEN vahvistaa kolmen alueen nanokehitystä

Nanotech Italyn osana organisoitiin myös KEEN-sessio. KEEN -hankkeen tavoitteena on kiihdyttää ja vahvistaa nanoteknologian kehitystä ja yhteistyötä  Veneto - Rhone Alps - Basque Country – verkostossa. Aiheesta lisää: http://www.keen-regions.eu/

Gerd Meier zu Köcker Kompetenznetze Deutchslandista kertoi Eurooppalaisten klusterien evaluoinnista ja Cluster manager clubista (http://www.cluster-excellence.eu/club.html).

- Myös OSKE-klusterit Nanoklusteri mukaan lukien osallistuivat tähän evaluointiin, mutta meitä oli kuulemma vaikea verrata keskieurooppalaisiin, koska emme kerää jäsenmaksuja, Viinikka kommentoi.

Sosiologi Simone Arnaldi Padovan yliopistosta kertoi miten odotukset vaikuttavat teknologian rahoitukseen. Eurooppalaisessa vertailussa skandinaavit suhtautuvat nanoteknologiaan varsin positiivisesti eteläisempään Eurooppaan verrattuna, ja ovat myös hyvin informoituja aiheesta: 80% skandinaaveista on kuullut nanoteknologiasta, kun vastaava luku Italiassa oli 40%.

Arnaldin mukaan eurooppalaisten tuntoja luotaavassa Eurobarometer 2010:ssä suuren yleisön suurin huoli nanoteknologian osalta näyttäisi kohdistuvan työpaikkojen menettämisen riskiin. Viinikan mukaan asia on päinvastoin.

- Uusien teknologioiden tuottama lisäarvo parantaa kannattavuutta ja siten lisää todennäköisyyttä että työpaikat pysyvät, pohtii Viinikka.